torstai 11. joulukuuta 2008

Valokuvatorstain 112. haaste: Tekstikatkelma


"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia." (Juslin, Emma. Frida ja Frida, 2008. Alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula)

Tuosta tekstistä tuli mieleeni Martti Ahtisaaren eilinen puhe, jossa hän sanoi rauhan olevan tahtokysymys. Ehkäpä se rauhanprosessi onkin sävyjen löytämistä mustavalkoiseen? Eikä tässä suinkaan aina ole kyse valtioista, vaan yhtä lailla yksittäisistä ihmisistä.

Hauskana yksityiskohtana tässä Sowetossa sijaitsevassa muistomerkissä graniittipaaden tekijä on muistanut pienen mainoksen - huomioikaa tekijän puhelinnumero!

8 kommenttia:

Juniper kirjoitti...

Pahus... kun kuvan paikalla on pelkkä punainen ruksi!?

Josie kirjoitti...

Voi ei - täytyypäs tutkia asiaa. Minulla näkyy normaalisti...

Josie kirjoitti...

Nyt pitäisi toimia!

Doris50 kirjoitti...

Hyvä pysäyttävä kuva. Tarkoitan tuota puhelinnumeroa muistomerkissä.

Wiltteri kirjoitti...

Hauska homma tuo puh.nro.. ;)

-wiltteri-

Tarjuska kirjoitti...

Kuva pysäytti minutkin ja aika erikoinsta, että muistomerkissä on tuo puhelinnumero. :)

Josie kirjoitti...

Markkinataloutta, markkinataloutta... ;o)) Mainoksia löytyy mitä yllättävimmistä paikoista.

John kirjoitti...

Hieno huomio...puhelinnumero jatkumona:)