Eilen aamulla satoi - kuten tänä kesänä usein. Satoi, satoi ja satoi. Viitostiellä virtasi vesi, siis todellakin virtasi. Ajattelin, että mahtaakohan illalla viitsiä vesille lainkaan? Joku töissä kysyi, että aionko melomaan vaikka on kovin tuulista - mihin sitten vastasin, että kun tulee meren rannalta, niin kaikki on kovin suhteellista. Minusta nimittäin tuntuu, että täällä on usein tyyntä.
Järven aalto on muutenkin erilainen kuin meren aalto, lyhyempi ja terävämpi. Maininkia ei samalla tavoin ole kuin merellä. Lähtiessä tuuli, nautittiin myötätuulen voimasta. Tuuli kuitenkin tyyntyi matkan edetessä, ja paluumatkalla ei tarvinnut meloa vastaiseen. Kaiken kaikkiaan nautinnollista.
Kallavesj, Kallavesj, kaonis saonarantonesj !
Siellä höyrys miesten pinta,
siellä illar raohoo rinta naottii piällep päevän työn,
kunnes lyö hetki yön.
(A. J. Jalkanen)
