Saaressa

Vietin viikonloppua saaressa erään nuorisoryhmän kanssa. Matkasimme saareen kirkkoveneellä, kuten jo kolmena aiempanakin vuotena. Kirkkovenesoutu on ryhmätyötä parhaimmillaan - me pärjäsimme melkoisen hyvin. Itselleni soutu on rakas laji, aikaisemmin on tullut siinä kilpailtua paljonkin, jopa ihan menestyksekkäästi.


Tavarat kuljetettiin paikalle moottoriveneellä - ja saaren pelastusveneellä. Vene täytettiin tavaroilla ja hinattiin saareen. Matkalla kävi niin, että hinausveneen moottori sammui ja rannalla olijat ihmettelivät tilannetta.

Puhelinkeskustelusta:
"Loppuiko sulta gasoliini?"
"Ei, se vaan sammui"
"Aijaa, no tulppa irti vaan ja katot onko se märkä."
"Millä mä sen irti otan kun ei oo avainta mukana?"
"Sormin vaan, kyllä se lähtee... (vitsi)"

Järjestettiin sitten toinen vene hinaamaan sekä hinaaja että proomu rantaan. Olimme kyllä juuri lähdössä kirkkoveneellä heitä hinaamaan kun tuo vene saapui. Tavaraveneessä oli tulppa ollut jotenkin irti ja paatti oli puolillaan vettä. Joku sai kuivata kirjaa ja vihkoa, joku toinen makuupussia. Kannattaa siis aina pakata kaikki vesitiiviisti kun lähtee saareen...


Tikkaillakin voi istua vauhdikkaasti. Ohjelmassa oli kaikenlaista mukavaa kisailua, ja tikkailta oli hyvät näköalat.



Illalla on mukava saunoa ja nauttia kauniista maisemista! Sääkin suosi ja tähtitaivas oli komea.


Aamulla sitten tsekkailtiin olisiko moottorille voinut tehdä jotain, mutta hinauskyytiin päädyttiin...