Tarina

 

Tässä yksi matkakertomus. Kuvamuodossa - paljon kertoo ja paljon jää kertomatta ;O)

Sveitsiläistä eläinmaailmaa...

 

 

 

Zürichistä löytyy kaikenlaisia eläimiä, lieneekö kuvaan sattunut haarahaukka - se oli pulujahdissa. Lokkeja tietysti löytyy jokaisesta kaupungista, mutta tuo lehmä lienee harvinaisempi kaupungin asukki... ;O) Aika hauskoja otuksia! Haukka viihdytti meitä pitkään lentonäytöksellään. Sveitsi on hauska maa vierailla, ja vuoret ovat aina yhtä mahtavat. Sen huomaa myös kiivetessään mäkiä ylös...

Sveitsi

 

Ihanat alpit ja kauniit säät... mitä muuta sitä voisi toivoa. Minulla on lisäksi mukavaa ja kansainvälistä seuraa, eli siltäkin saralta kaikki on kunnossa. Ainoa määräys on, että reissusta pitää nauttia. Viime vuoden kuvia samasta paikasta löytyy muuten viime tammikuun lopun blogiteksteistä. Silloin oli aurinkoisempaa kuin tänävuonna, mutta vielähän tuota ehtii aurinkokin paistaa... Toivon!

Omakuva

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Vastaan tähän haasteeseen yhdellä omakuvallani.
Tässä se kiteytyy, olemisen sietämätön keveys.

Voi olla että kannattaa suurentaa, niin alaosan maisemat näkyvät.

Haastetta pukkaa...

No niin, Wiltteri haastoi minut mukaan tällaiseen juttuun - otin siis valokuvakansioni neljännestä kansiosta neljännen kuvan ja laitoin sen tänne esille. Tämä on kuvattu Zürichin vanhassa kaupungissa 21.1.2009, matkalla tuonne Adelbodeniin, mistä täällä muutama kuva olikin jo julkaistuna.

Haastan tähän haasteeseen seuraavat:
1. Talonelämää-blogin Sonja
2. Satumaailman Satu
3. Tohtori Myllerryksen Jarvis emäntineen
4. Juuri Sinä!

Toimi näin:
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Alppien hurmaa

Niinhan se menee, etta ensimmaisena laskupaivana saa reidet jumiin... ja sitten homma alkaa taas sujua. Saan puolesta olemme nahneet (tai siis kokeneet) kaikkea, aurinkoa ja taytta sumua - nakyvyys havisi taysin, ja saimme laskea reunamerkilta toiselle. Hauskaa on kuitenkin ollut ja olemme saaneet nauttia kaikista alppien herkuista, eli mahtavista laskuista ja raclettesta, alppimajahengesta ja tietenkin mukavan kansainvalisesta porukastamme. Oli muuten ensimmainen Kyproslainen Adelbodenin hiihtokoulussa - ja tietenkin han oli yksi meista.

Vuorelle

Keskiviikkona matka vei Adelbodeniin. Kiivetessani ison kassin kanssa ylos vuorenrinnetta taydessa hiljaisuudessa, huomasin nousevani arjen ylapuolelle. Olkoonkin, etta ohjelmassa on taysia kokouspaivia - ja vasta maanantaina paasee suksille katselemaan maailmaa siita nakokulmasta. Saa on ollut aurinkoa ja lumisadetta, joka on kansainvalisessa porukassamme monelle suuri elamys. Tassa siis muutama kuva reissun varrelta.