Elämän makua

Pulassa

2010-06-26T22:40:00.000+03:00

Niinpä niin, matkan varrelta oli aikanaan valokuvatorstainkin aiheena. Minä olen ollut matkan varrella ilman nettiyhteyttä - tämä amfiteatteri on Kroatian Pulassa ja on näistä parhaiten säilynyt. Kiinnostava paikka!

Lumo Jazz

2010-06-16T17:35:00.001+03:00

Lumo Jazz Kuopion Wanhassa Satamassa. Kerrassaan mainio Emma Salokosken keikka. Artisti kuuluu omiin ehdottomiin suosikkeihini, enkä ole häneltä kuullut yhtäkään huonoa keikkaa. Lavakarismaa vailla vertaa! Kaiken lisäksi keikkapäivälle sattui koko viikon paras ilma, ihana lämmin kesäilta. Kyllä Suomen kesä on mahtava!

Satama

2010-06-15T15:27:00.000+03:00

Tässä satama odottaa illalla keskikesän vierailijoita! Aivan mahtavan hieno ilta viime viikon torstaina palatessa Lumo Jazzeilta Kuopion Wanhasta Satamasta.

Moon...

2010-06-14T22:14:00.000+03:00

VAlokuvatorstain haasteena oli musiikkia. Clint Mansellin kappale Memories (Someone We'll Never Know) elokuvasta Moon oli inspiraation lähteenä. Tässä kuvassa on hetki ennen kuutamoa. Rauhoittava maisema ja sopii hyvin musiikkiin.

Kuopion kierto

2010-05-24T21:56:00.002+03:00

Viikonloppuna kierrettiin Kuopio meloen. Kolme kantotaivalta ja mukavia melontahetkiä. Sää suosi mitä kauneimmilla keleillä! Melontamatkaa kertyi yhteensä reilut 50km ja illalla saatiin saunoa ja uida järven rannalla. Hauska reissu hyvässä seurassa.

Hassu...

2010-05-21T15:18:00.001+03:00

Valokuvatorstain tämän viikon haasteena oli hassu ja päätin olla hiukan hassu ja viilentää teitä talvisella kuvalla hassusta polkulaitteesta. Tämä sopii maastopyöräilyyn Sveitsin lumisissa maisemissa :) Ja viime talvena olisi varmasti toiminut työmatkavälineenä koko Suomessa.

Helteiset säät ovat olleet aivan ihana piristys tähän kevääseen. Toivottavasti vielä viikonloppunakin saisimme hiukan nauttia tästä kesäauringosta. Minä suuntaan melontaretkelle - tämän vuoden ensimmäiselle yöretkelle. Ehkä sieltä sitten taas kuviakin irtoaa tänne blogin piristykseksi.

Ainoa mitä voin ajatella...

2010-05-15T19:50:00.001+03:00

Valokuvatorstain tämän viikon haasteena oli "Ainoa mitä voin ajatella". Veden renkaat leviävät rauhallisessa pinnassa ja kietoutuvat toisiinsa. Samalla tavoin kaikki se, mitä teemme, leviää ympäristöömme ja kietoutuu siihen mitä muut tekevät. Välillä renkaista syntyy ristiaallokkoa ja toisinaan kaikki näyttää säännönmukaiselta. Sellaista on elämä.

Toisaalta tällä hetkellä auringon helliessä talven jälkeen, ainoa mitä voin ajatella on ihanainen Suomen kesä!

Kevättalkoita

2010-05-08T21:51:00.000+03:00

Eilen ja tänään oli melontavajalla kevättalkoot. Siivoiltiin paikkoja, haravoitiin pihaa, merkittiin seuran uutta kalustoa, paistettiin makkaraa, keitettiin kunnon nokipannukahvit ja tietysti saunottiin rantasaunassa rohkeimpien käydessä jopa uimassa. Eikä unohtaa sovi sitä, että koko ajan ympärillä oli iloinen pulina ja tarinat menneistä ja tulevista melonnoista lensivät - kävipä jokunen myös auringonlaskumelonnalla eilen.

Kevät Roomassa

2010-05-07T15:55:00.001+03:00

Valokuvatorstain haasteena oli tällä kertaa kevät. Kevätkuvia on vaikka kuinka paljon, mutta ajattelin että pieni muistelo pääsiäisen matkalta ikuiseen kaupunkiin sopii tähän mainiosti. Suosittelen lämpimästi kaikille keväistä visiittiä Roomaan, on todella kaunista kun kaikki on puhkeamassa kukkaan.

Pitkästä aikaa...

2010-05-05T22:22:00.000+03:00

Perinteinen vappumelonta tuli melottua, tänään käytiin katselemassa kuinka paljon jäitä vielä löytyy. Löytyyhän niitä, jokaisesta salmesta ei vielä pääse läpi, eikä jokaiseen rantaan voi rantautua. Kuivapuku on mukava varuste näillä keleillä... On se mukavaa kun vedet vapautuvat ja pääsee taas melomaan! Toisaalta syksyllä tuntuu mukavalta kun pääsee ensimmäiset kerrat jäille luistelemaan ja hiihtämään. Onneksi meillä on vuodenajat!

Hektinen työputki on haitannut bloggailua, toivottavasti nyt vähän helpottaisi. Tässä samalla täytyy todeta, että kevään puurtamisen seurauksena minulla on paitsi mukava työ, myös opinto-oikeus jatkotutkinnon suorittamiseen. Voin siis olla hyvillä mielin ja aloitella taas bloggailua ja kuvaamista... eli siis vapaa-ajan viettoa :)

Tuli

2010-03-12T10:02:00.001+02:00

Valokuvatorstaissa haasteena on tuli. Tässä tällainen portugalilainen tuli makkaran grillaamiseen... kyllä muuten tuollainen mausteinen chorizo maistuu toisinaan tosi hyvältä!

Auringonpaistetta

2010-03-11T21:04:00.000+02:00

Meillä satoi tänään vettä - siispä loogisesti kaivoin muutaman aurinkoisen kuvan viime viikonlopun hiihtolenkiltä päivän piristykseksi. Elämä on viime aikoina ollut taas niin hektistä, että bloggaamaankaan ei ole tahtonut ehtiä. Harmillista sinänsä. Tein kuitenkin sellaisen ratkaisun, että vapaahetkinä olen karannut ladulle tai salille, pakko hakea virtaa jostain! Kevätaurinko on kyllä piristänyt viime päivinä - toivottavasti viikonlopuksi tulisi taas kunnon hiihtokelit!

Lumi

2010-02-18T09:03:00.000+02:00

Siinähän se on, se lumi - valkoinen tai sininen tai jonkin muun värinen - valosta riippuen. Pehmeä tai kova - tilanteesta riippuen. Nautinto tai työn aiheuttaja - hetkestä riippuen. Lumi peittää pienet piirteet ja rauhoittaa maiseman.

Kuva ystävälle

2010-02-16T20:17:00.000+02:00

Valokuvatorstain ystävänpäiväviikon aiheena oli kuva ystävälle. Tässä on ystävänpäivänä otettu kuva - kävimme hiihtolenkillä hyvien ystävien kanssa ja nautimme auringosta. Voisiko laskiaissunnuntaiksi sattunutta ystävänpäivää paremmin viettää?

Tarina

2010-02-09T16:08:00.001+02:00

Tässä yksi matkakertomus. Kuvamuodossa - paljon kertoo ja paljon jää kertomatta ;O)

Laskettelua Adelbodenissa

2010-02-01T21:11:00.000+02:00

Tältä ne aurinkoiset alpit näyttävät. Myönnettäköön kyllä, että iltapäivästä alkaen on satanut lunta. Nautinnollisia laskuhetkiä olemme kuitenkin saaneet koko päivän ajan... Ihana loma!

Sveitsiläistä eläinmaailmaa...

2010-01-31T18:42:00.001+02:00

Zürichistä löytyy kaikenlaisia eläimiä, lieneekö kuvaan sattunut haarahaukka - se oli pulujahdissa. Lokkeja tietysti löytyy jokaisesta kaupungista, mutta tuo lehmä lienee harvinaisempi kaupungin asukki... ;O) Aika hauskoja otuksia! Haukka viihdytti meitä pitkään lentonäytöksellään. Sveitsi on hauska maa vierailla, ja vuoret ovat aina yhtä mahtavat. Sen huomaa myös kiivetessään mäkiä ylös...

Sveitsi

2010-01-31T14:18:00.001+02:00

Ihanat alpit ja kauniit säät... mitä muuta sitä voisi toivoa. Minulla on lisäksi mukavaa ja kansainvälistä seuraa, eli siltäkin saralta kaikki on kunnossa. Ainoa määräys on, että reissusta pitää nauttia. Viime vuoden kuvia samasta paikasta löytyy muuten viime tammikuun lopun blogiteksteistä. Silloin oli aurinkoisempaa kuin tänävuonna, mutta vielähän tuota ehtii aurinkokin paistaa... Toivon!

Uusi kulkupeli

2010-01-21T20:26:00.003+02:00

Tänään sain uuden uutukaisen kulkupelini pitkän odotuksen jälkeen. Oli haikeaa jättää vanha luotettava juhta, mutta kyllä tämä uusi on hohdokas... Oli kerrassaan kivaa ajella töihin ja nauttia uuden auton tuoksusta ja uuden auton tunnusta. Kyllä kelpaa kuljetella kajakkeja, suksia ja kaikkea muuta.

Pakkasesta olen kyllä sitä mieltä, että saisi hiukan laantua. Ei tässä kylmyydessä voi hiihtämään lähteä. Tosin töistä tullessani ihailin hienoja pystyhaloja - mistä lienevät johtuneet - siitä kylmyydestäkö? Valitettavasti kuvaa en saanut, sillä laturi on yhä hukassa... pöh!

Piristystä lumen keskelle

2010-01-16T19:44:00.000+02:00

Kamerani laturi on hukassa ja akku loppu. Olen silmissäni nähnyt mitä ihanimpia talvikuvia, mutta yhtään en ole saanut ikuistettua viime viikkoina, sillä en millään löydä laturia. No, olen varmaan jättänyt sen joululomalla reissun päälle - täytyy siis etsiä sieltä kun seuraavan kerran käy... Vaan millähän sitä kuvaisi ennen kuin laturi löytyy?! Tämä maksaruoho on kuitenkin pirtsakka kuva kesäiseltä purjehdusreissulta. Iloa talvipäiviinne ja minä jatkan laturin etsintää - vai olisikohan tässä tekosyy ostaa uusi kamera....?!

Vilinää lintulaudalla

2010-01-13T07:25:00.001+02:00

Pakkassäät ovat tuoneet lintulaudalle vaikka minkälaisia vieraita. Punatulkkuja, sinitiaisia, talitiaisia... ja tikka on ollut vakiovieras jo monta vuotta. Käsivaralta ikkunan läpi ei tullut tarkkoja kuvia tällä kertaa, mutta kuvapa kuitenkin...

Hyvää Joulua!

2009-12-23T21:52:00.001+02:00

Joulurauhaa Skansenilta

2009-12-22T21:42:00.001+02:00

Käytiin hiukan katselemassa joulunaikaa lahden tuolla puolen. Skansenin joulumarkkinat kun kuuluvat vanhoihin suosikkeihini. Lapsuusmuistot tulivat mieleen. Löysin markkinoilta itselleni ihanan paksut lammashanskat. Olivat lämpimät. Vanhat hanskat ovatkin jo kuluneet kaljuiksi sisältä, ja saivat lempinimen kaljuhanskat... Ei ihme että sormia hiukan paleli.

Oikein Hyvää Joulua kaikille lukijoille! Jospa työkiireetkin hiukan hellittäisivät ja ehtisin kuvata ja bloggailla ainakin kerran viikossa, ehkä parikin. Katsotaan!

Jotta en unohtaisi

2009-11-27T11:54:00.001+02:00

Nuoret kirjoittivat elämänviisauksiaan seinälle viime kesänä. Kuvasin muutaman, ja tässä on niistä yksi. Kannattaa muuten ajatella asiaa - uskallatko sinä olla se, joka sinä olet?

Tule, tule talvi!

2009-11-26T19:47:00.000+02:00

Tällainen talvi oli jo täällä, mutta nyt on pimeää ja märkää. Minä niin kaipaan valoa ja lunta - tämä pimeä ei sovi minulle lainkaan. Onneksi sentään koristevaloja on ilmestynyt katukuvaan! Ihmiset ovat niistä montaa mieltä, mutta minä kaipaan valoa ja iloa tänne pilkkopimeään syksyyn.

Retkiluistelukauden avaus

2009-11-08T16:27:00.001+02:00

Käytiin viettämässä syyspäivää retkiluistellen. Jää oli 6-7cm paksua ja lauloi luistimen alla huolimatta pinnassa olleesta lumikerroksesta. Harmaa sääkään ei menoa haitannut ja kilometrejä syksyn ensimmäiselle lenkille kertyi 17,5.

Kuu

2009-11-07T18:28:00.001+02:00

Hopeinen kuu luo merelle siltaa... Kuunsilta kuitenkin häviää silloin kun on aivan peilityyntä. Ehkäpä kuu-aiheeseen olisi voinut kehitellä kekseliäämmänkin vastineen, mutta toisaalta mitä sitä turhia kikkailemaan. Tässä se on, komeana melojien silmissä.

Katsotaan saisiko huomenna illalla jo ensimmäiset retkiluistelupostaukset tälle vuodelle. Aamulla on tarkoitus lähteä tutkimaan mitä pikkujärviltä löytyy.

Piirakoita paistamassa

2009-11-04T12:43:00.003+02:00

Olen tällä viikolla viettänyt pari iltaa mukavissa merkeissä. Leivottiin nimittäin kaiken maailman karjalaiset piirakat tsupukoista sultsinoihin ja riisipyörösistä parsinpiiraisiin. Tässä kuvasarjassa syntyvät minun ensimmäiset karjalanpiirakkani.

Aloitetaan puuron keitolla ja annetaan sen vetäytyä 4-5 tuntia. Kuumaa puuroa ei piirakoihin laiteta, eikä valmista jäähtynyttä puuroa enää koskaan ohenneta maidolla vaan joko kananmunalla tai vedellä. Näin voi välttää täytteen kuohumisen. Sitten valmistetaan taikina, pyöritellään siitä ensin pieniä palleroita, sitten litistellään palleroista kakkaroita ja lopuksi vielä ajellaan kakkarat pulikalla paperinohuiksi piirakkapohjiksi. Pallerot, kakkarat ja piirakkapohjat kannattaa pitää kannen tai muovin alla etteivät ne kuivu. Seuraavaksi otetaan täytettä, sitä ajoissa valmistettua riisipuuroa, perunasosetta tai ohrapuuroa, ja täytetään piiras niin, että reunoille jää pari senttiä rypytysvaraa. Tämän jälkeen kauniisti etusormilla rypytetään - eikä sitten saa nipistellä! Piirakat paistetaan kuumassa uunissa ja uitetaan vesi-voi tai maito-voi -seoksessa. Sitten keitetään teetä ja istahdetaan piirasherkun ääreen nautiskelemaan! Näitä leivonnaisia ei muuten kannata sekoittaa kaupassa myytäviin teollisiin riisipiirakoihin. Ovat nimittäin täysin eri rotua...

Vuorenpeikon luolassa

2009-10-31T18:56:00.001+02:00

Kävin tänään aurinkoisena pikkupakkaspäivänä Puijon peikkometsässä juoksemassa reilun 10km lenkin. Melomaankin olisi voinut lähteä, mutta näillä säillä ja veden lämpötiloilla sinne ei ole syytä lähteä yksin. Retkiluistelemaan taas ei ihan vielä pääse, mutta jos pakkaset jatkuvat, niin ei siihen varmaan loputtoman kauaa mene kun matalilla lahdilla on kantavaa jäätä. Retkiluistelukaan ei ole yksinäisen hommaa, eli kavereiden kanssa vaan... taas turvallisuussyistä.

Tämä kuva vuorenpeikon luolan ihailusta on otettu kuukausi sitten. En yhtään ihmettelisi vaikka tuolla ihailun kohteena olevassa kolossa joku asustelisi. Tämä paikka saa mielikuvituksen laukkaamaan - mistä sitä tietää vaikka kallion uumenista löytyisi kokonainen kerrostalo...

Tie ulos

2009-10-22T08:09:00.001+03:00

Valokuvatorstain aiheena on "Tie ulos". Tämä viime keväänä Santiago de Compostelassa otettu valokuva sopii haasteeseen kuin nenä päähän - merkin viesti on selkeä!

Mittaa, mittaa...

2009-10-14T14:15:00.001+03:00

Marjatta Kurenniemen Varpusprinsessa- kirjassa on hauska satu tuhatjalkaisesta. Siinä Mittarimato saa selville, että tuhatjalkaisella onkin yksi jalka liikaa. Tilanteessahan ei sitten auta mikään muu kuin selvittää, mikä jalka on liikaa ja mitä sille voisi tehdä... Lainatkaapa itsellenne lukemista ;O) Joskus tekee hyvää ihan aikuisenkin lukea satuja ja pohtia niiden symboliikkaa.

Sain tämän tunnustuksen Huopalintu-blogin Trinalta. Mukana seurasivat seuraavanlaiset ohjeet:

Kopioi kuva ja liitä blogiisi
1. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
2. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
3. Anna tunnustus seitsemälle
4. Linkitä nämä blogissasi
5. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Tässä nyt ne seitsemän asiaa minusta joita ette vielä tiedä:

1. Olen asunut ulkomailla kolmeen otteeseen.
2. Käyn laulutunneilla.
3. Olen rakentanut yhden kajakeistani itse.
4. Hienot kengät ovat ihania...
5. Autooni kertyy kilometrejä yli 30000 vuodessa.
6. Olen opetellut oikeasti hiihtämään aikuisten hiihtokoulussa (ei vain suksimista vaan hiihtoa...).
7. Hyvä viski on toisinaan paheeni.
Minäkin taidan olla kapinallinen ja annan tunnustuksen eteenpäin vain yhdelle blogikaverilleni, nimittäin Fresh-blogin Sonjalle.

Virta

2009-10-08T20:32:00.001+03:00

Virta vie, virta tuo... Koskimelonta on jännittävää - tässä mukavat tunnelmat viime toukokuulta. Tähän haasteeseen melonta-aiheinen kuva sopii mainiosti.

Lisää tunnelmia Puulalta

2009-09-30T14:47:00.000+03:00

Tässä vielä muutama syksyinen tunnelmapala viime viikonlopulta. Tänään satoikin jo rakeita ja räntää, eli kylmät ovat tulollaan... sain kuivapuvun sovitettavaksi ja kohta alkaa hyvinkin olla kuivapuvun käyttämisen aika. Katsotaan miltä puku vaikuttaa - jos tämä ei istu niin täytyy katsella jotain muuta mallia. Investointi on rahallisesti kohtuullisen suuri, mutta toisaalta se lisää harrastamisen turvallisuutta huomattavasti näin kylmempien vesien ja ilmojen aikaan.

Puula

2009-09-28T10:10:00.000+03:00

Olipas nautinnollinen viikonloppu Puulalla. Ihailtiin Alttarikiveä, nautittiin kauniista syysmaisemista ja hyvästä kelistä. Tuulta oli ja aallokkoa, mutta myös rauhallista vettä. Sadetta nähtiin vain automatkalla - siinä se ei mitään haittaa. Kalansaalis oli yksi muikku, joka tuli ihan käsin pyydystämällä. Muikkukukkoon olisi tarvittu hiukan useampia ;O) Onneksi illaksi oli savulohta nuotiolla lämmitettäväksi. Reissun jälkeen vielä illalla kylpyläkäynti, eikä tarvinnut miettiä nukuttaako illalla...

Tasan

2009-09-24T14:59:00.002+03:00

Tasan eivät olleet hinnat näillä herkuilla, mutta maistuvia olivat silti! Tämä kuva on kevään väreistä - syksyn värit ovat tavallaan aika samanlaisia!

Viikonloppuna pääsen komeisiin maisemiin ihailemaan syksyä kajakista. Palataan siihen sitten kun reissu on tehty...

Oppitunteja

2009-09-22T14:20:00.002+03:00

”Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.”
Näin ohjeistaa romaanin päähenkilö Frank Bascombe poikaansa Richard Fordin teoksessa Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko), Tammi 1996. Tämä ohjeistus on myös valokuvatorstain 140. haaste, johon vastaan tällä melko hileisellä kuvalla.

Toisinaan asiat jotka yhtenä hetkenä ovat totta sulavat seuraavana hetkenä muistoiksi, eivätkä enää olekaan samalla tavoin läsnä tässä päivässä. Joskus ne ovat merkityksellisiä ja toisinaan eivät - mutta omien arvioiden tekeminen on aina tarpeen.

Inhimillinen

2009-09-03T10:50:00.002+03:00

Valokuvatorstain haasteena oli tällä kertaa inhimillinen. Haasteeseen ei saanut vastata ihmisen tai eläimen kuvalla vaan jotenkin muuten. Itse poimin arkistoistani tämän lähes hymyilevän bremeniläisen - eli kyseessä on Bremenin tiedekeskuksen talo. Auringon kiilto oli liikaa kameralleni, eli teknisesti ei täydellinen kuva, mutta hauska kuitenkin. Kuvattu huhtikuun lopussa.

Tuttiritari

2009-08-31T09:43:00.001+03:00

Valokuvatorstain haasteena oli kesäinen kuva pöydälle jääneestä tutista. Kuva on peräisin Mariar:n albumeista. Vastaan siihen tällä talvisella tuttikuvalla - jokohan ensi kesänä tutti jäisi tältäkin kaverilta pöydälle?

Sateenkaari

2009-08-25T12:31:00.001+03:00

Pohdiskelin taas pitkään millaista sateenkaariasiaa ja sopivia kuvia minulta löytyisi. Tässä yksi versio huhtikuun lopulta Bremenistä. Isin kanssa on ilmeisen mukavaa ja turvallista olla huvipuistohärvelin kyydissä! Tämän blogin edellisessä aiheessa on lisää melko sateenkaariaiheisia kuvia viime viikonlopulta Hangosta!

HSKG 09

2009-08-24T13:20:00.001+03:00

Viikonloppuni sujui melonnan merkeissä. Olimme Hangossa, Hanko Sea Kayak Gathering 09-merimelontatapahtumassa. Kerrassaan mahtava tilaisuus, meillä oli hauskaa. Lauantaipäivälle sattui kunnon aallokko aallokkomelontaharjoituksia varten ja sunnuntaina oli tyynempää muita kursseja varten. Ei paljon paremmin voisi sattua. Lisäksi aurinko paistoi lähes koko ajan ja tunnelma oli mahtava. Ensi vuonna uudestaan!

Koskimelontaa

2009-08-19T14:53:00.001+03:00

Tämä koskimelonnan kokeileminen on ollut tämän kesän uusi juttu. Aika jännittävää ja hauskaa puuhaa - harmi vaan etten ehtinyt enää kurssille opettelemaan lisää... Ehkä ensi kesänä sitten!

Viikonlopputunnelmia

2009-08-17T12:39:00.002+03:00

Kävin viikonloppuna nauttimassa Savonlinnan kesästä. Lauantaipäivä kului rattoisasti torilla ja kaupungilla kierrellen. Lisäksi kävin Retretissä katsomassa Kim Simonssonin veistoksia ja Albert Edelfeltin ja muiden pohjoismaisten taitureiden töitä. Sokerina pohjalla oli vielä pieni Ransu Karvakuono-näyttely. Vallan mainio reissu. Sunnuntaina oli vuorossa päiväretki Kuopion Läpisaarille. Keli oli kovin tuulinen ja sateinen, mutta tulihan sitä reissu tehtyä. Makkarat paistuivat ja kahvi kiehui säästä huolimatta. Pitkien vastatuuliosuuksien jälkeen oli kyllä nautinto päästä saunaan... illalla tunsi meloneensa. Matkaa siis kertyi noin 28km eli ihan kunnon lenkki.

Kesäkukkia

2009-08-14T13:19:00.000+03:00

Nähdäksesi maailman hiekanjyvässä ja taivaan kedon kukassa pitele ääretöntä kämmenelläsi ja ikuisuutta hetkessä. - William Blake

Kesäinen kuva ilahdutti ja mietelmä teki mieli lainata tänne, eli yhdistinpä ne tässä.

Elvistä Kallavedellä

2009-08-14T10:03:00.001+03:00

Viikko sitten perjantaina tuli lähdettyä Elvisristeilylle Kallavedelle. Kerrassaan nautinnollisen kaunis ilta ja hyvä bändi Queen R:n takakannella soittamassa. Kännykälläkin näköjään saa edes jonkinlaisia kuvia... Ei kyllä harmittanut lainkaan että tuli lähdettyä! Mitähän sitä tälle illalle keksisi?

Parasta kesässä

2009-08-13T07:53:00.003+03:00

Olipas vaikeaa valita kuvaa tuohon valokuvatorstain kesähaasteeseen "Parasta kesässä". Eipä tämä loppukesän kohokohta ja kaikki siihen liittyvä varmaankaan sen enempiä selityksiä kaipaa!

Kesän kohokohtia

2009-08-11T09:49:00.001+03:00

Tämä loikka oli aika hieno kokemus. Olin Islannissa Hvita-joella laskemassa koskia kumilautalla. Se oli hauskaa puuhaa - vesi oli raikkaat seitsemän astetta, mutta eihän se neopreenivarusteissa haittaa... Eteläeurooppalaiset ystäväni pitivät vettä silti aika lailla kylmänä. Samana aamuna olin loukannut varpaani (joka on vieläkin vähän kipeä), mutta kylmä vesi teki sille vaan hyvää. Toisin oli koskenlaskun jälkeen jacuzzissa... En suosittele lämmintä vettä jos varvas on sininen ja turvoksissa!

Islantilaista rantataidetta

2009-08-10T19:09:00.000+03:00

Reykjavikissa ja Keflavikissa molemmissa oli rannoilla komeat monumentit. Viikinkilaivaa muistuttava Jon Gunnar Arnasonin Sun Voyager on Reykjavikissa, Seafrontilla. Reykjavik on mukava pieni pääkaupunki, ja varsinkin kesällä hyvän sään aikaan kivan vilkas. Ihmiset viihtyvät terasseilla ja nauttivat kesästä. Keflavik puolestaan on tuttu lentokentästään, joka oli Naton tukikohta 45 vuotta. Keflavikissä ja lähiympäristössä asuu noin 14000 ihmistä, eli kyseessä on pikkukaupunki noin tunnin matkan päässä pääkaupunki Reykjavikista. Keflavikin alueen tunnetuin nähtävyys on Blue Lagoon, jonka luontaisesti mineraalipitoinen lämmin vesi hoitaa ihoa ja rentouttaa.

Reissukengät

2009-08-06T09:50:00.000+03:00

Tulipas tässä mieleeni esitellä omat luottettavat reissukenkäni. Etsiskelin melko pitkään itselleni sopivia vaelluskenkiä ja päädyin lopulta näihin Meindlin Island Ladyihin MFS-vaahdolla ja naisten kapealla lestillä varustettuna. Nyt nämä ovat palvelleet minua reilut pari vuotta ja ovat vielä erinomaisessa pelikunnossa. Iloa riittää varmasti vielä pitkään. Reissukengät ovat nähneet maailmaa ja metsiä - sekä Suomessa että ulkomailla. Tämä kuva on otettu Islannissa muutama viikko sitten.

"Kengät pystyvät aikaansaamaan muutoksia, ne voivat hävittää menneisyyden ja luoda tulevaisuuden. Lähes koko historian ajan naisten kengät on pidetty piilossa, alushamepilvien ja pullistelevien krinoliinien alle kätkettyinä. Mutta vaikka ne olivat naisen vaatetuksen piilotelluimpia osia, ne samalla olivat ja ovat yhä kaikkein paljastavimpia. Silmät ovat sielun peili, mutta kengät ovat portti psyykeen."

Linda O'Keeffe: Kenkä - avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi. Kustantaja Könemann, 2005. Alkuperäinen teos Shoes - A celebration of Pumps, Sandals, Slippers & More, 1996.

Mitähän kenkäni kertovat minusta?

Lomailua

2009-08-05T10:31:00.000+03:00

Tämä kuva kertoo paljon lomailustani - hiljaiseloa on pitänyt, sillä olen ollut melko paljon reissussa ja jättänyt tietokoneen käytön mahdollisimman vähiin viime viikkoina. Nyt kuitenkin on paluu arkeen jo tapahtunut ja toimistolla on oltava. Tämä kuva on Ulfljotsvatnista Islannista eräänä aamuna aikaisin. Hieno paikka ja paljon pieniä kärpäsiä. Lisää kuvia luvassa kunhan ehdin...

Melontaa Puumalassa

2009-07-12T22:43:00.002+03:00

Kesä ja ihana sää... kävin melontaretkellä Puumalassa, Rokansaaressa, yhdessä 31 muun innokkaan melojan kanssa. Joukon nuorimmaisella ei vielä ikää ole viittä enempää, vanhimmilla sitten moninkertaisesti sen verran. Sää suosi - tosin sunnuntaiaamuna tuli kuuroja. Perjantai ja lauantai melottiin kuitenkin tyynessä ja aurinkoisessa säässä. Nautinnollista.

Kesä ja meri

2009-07-05T22:15:00.000+03:00

Kävin kesäisellä purjehduksella hyvässä seurassa. Sää suosi ja mieli lepäsi. Kyllä suomalainen luonto on huikea monimuotoisuudessaan. Kyhmyjoutsenpoikue, tavipoikue, tiiranpoikia, peura, orava ja muita eläimiä tuli nähtyä. Saaren siimeksessä grillattu eväs maistui Karu Arki-oluen kanssa. Olut oli valittu lomanaloittajaisiksi... ettei heti tarvitsisi siihen karuun arkeen palata.

Ihana helle

2009-06-30T14:38:00.002+03:00

Säät ovat kyllä viime päivinä suosineet. Täällä Pohjois-Savossa tosin riehui supersolu-ukkonen sunnuntaina. Onneksi en ollut silloin enää vesillä vaan viemässä pyykkejä ulos kuivumaan - jäivät viemättä ;O) Lauantaina kiertelin meloen Kallaveden hienoissa saarissa. Vesi oli mukavan lämmintä ja aurinko paistoi. Ihania hiekkarantoja ja pysähdys myös jäätelökioskilla. Nautinnollista ja ihanan kesäistä. Ja pitihän sitä upouutta hiilikuituista kuppimelaa päästä testaamaan. Tuli testattua, kilometrejä kertyi päivän aikana kolmisenkymmentä.

Kesän herkkuja

2009-06-24T15:43:00.000+03:00

Terassikokkailu vei voiton sisäkokkaamisesta ja tuoreet vihannekset, kikherneet ja paahdetut mantelit valmistuivat herkulliseksi kasvispadaksi. Nam. Ihanan värikästä ja herkullista kesäruokaa! Nyt vaan sinne torille tai kauppaan hakemaan tuoreita vihanneksia!

Torimeininkiä

2009-06-23T13:16:00.000+03:00

Pitäisi ehtiä kesäiselle torille Suomessa. Ostaa mansikoita ja herneitä ja tuoreita kesävihanneksia. Tämä kuva on kevään reissulta Santiago de Compostelaan. Marmeladia ja muita makeita herkkuja notkuva pöytä oli varsin hauskan näköinen. Muutenkin toripöydät ovat hauskoja kuvauskohteita, täytynee siis yrittää lomalla (kunhan se alkaa) ehtiä torille ulkoiluttamaan kameraa... Kyllä tässä jo hiljalleen alkaa sitä kesälomaa odotellakin - malttamattomana!

Kiitokset muuten juhannustoivotuksista. Jussia vietin meloen, saunoen, kalaruokia syöden ja lettuja paistaen. Kaiken kylmyyden jälkeen sunnuntaina paistoi jopa aurinko, ja melomaan pääsi t-paidassa fleecen sijaan!

Juhannusta!

2009-06-18T12:21:00.000+03:00

"Juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee..." Joo, tänään aamulla meillä oli töihin lähdön aikaan +6 ja satoi oikein kunnolla vettä. Sama sää jatkuu yhä. Toivottavasti tuo nyt hellittäisi, ei nimittäin tässä säässä ole juhannusfiiliksiä nähtykään!

Kuitenkin - muistakaahan ottaa reissuunne mukaan se Suomen kesän perusvaruste, eli toppatakki. Suojaa paitsi kylmältä, myös hyttysiltä.

Kivaa Jussia!

Melontamakkaraa

2009-06-12T10:48:00.000+03:00

Eilen oli kesän ensimmäisen torstaimelonnan aika. Peruslenkki, eli noin 11 kilometriä oli sopiva ensikertalaisillekin. Sää oli monimuotoinen, nautittiin auringonpaisteesta, pikku sateesta, ukkospuuskasta (joka kuitenkin kiersi meidät aika hyvin) ja peilityynestä illasta. Mukavaa oli ja kahvitkin toki keitettiin. Tällä kertaa nuotiokuvaan kuitenkin tarttuivat melontamakkarat, jotka siis ovat kuopiolaisen Metzgerein Kallaveen kaipuu-makkaraa. Nämä muotoutuivat kerrassaan hauskaksi installaatioksi ja näin perjantaihinhan makkarakuva istuu vallan hyvin! Mukavaa viikonloppua!

Avaria näkymiä?

2009-06-07T19:58:00.000+03:00

Tässäpä eilisen ensimmäisiä auringonsäteitä kaikesta kylmyydestä huolimatta. Kyllä se kesä vielä tulee...

Luonto näyttää kätkeneen henkemme syvyyksiin kykyjä ja taitoja, joita emme edes aavista. Intohimoilla on yksinään oikeus saattaa ne päivänvaloon ja herättää meissä joskus varmempia ja täydellisempiä näkemyksiä kuin pelkkä oppi voisi koskaan saada aikaan. - La Rochefoucauld.

Määrämuotoinen

2009-06-04T13:12:00.001+03:00

Tästä maailmanpyörästä löytyy monta määrämuotoista osaa. Ja onhan maailmanpyöräkin jo nimensä mukaan melkoisen määrämuotoinen laite. Tunnistatteko kaupungin?

Ahaa

2009-06-03T09:54:00.000+03:00

Ahaa - niinkö se toimii? Melonnan peruskurssilaiset pohtivat kajakin syvintä olemusta. Ohjaaja-Olli ottaa rennosti oranssissa takissaan ja kertoo tarinoita siitä, mitä kaikkea tällaisessa lauttamuodostelmassa voi puuhata. Ainakin vaihtaa vaatteita, vaihtaa kajakkia, syödä ja muuten vaan rentoutua ja jutustella...

Taidokasta sirkustelua

2009-06-01T11:10:00.004+03:00

Kävin nauttimassa sirkustaiteesta. On aivan huikeaa katsoa millaisia temppuja taitavat sirkuslaiset tekevät. Erinomaisen piristävää ja hyvää viihdettä, suosittelen! Tässä siis muutama makupala Sirkus Finlandian tämän vuoden showsta. Kamerani on hiukan hidas noille sirkusvaloille, mutta ei anneta sen häiritä!

Ennen - Jälkeen

2009-05-28T19:28:00.001+03:00

Niinpä niin, kevätflunssa sotki minun suunnitelmani tähän valokuvatorstain haasteeseen osallistumisesta. Kuvat oli jo valittu, mutta kun mitään ei jaksanut tehdä, niin jäivät laittamatta tänne ajoissa. No - tässäpä ne nyt kuitenkin ovat ;O)

Kyllä Leatherman on hyvä väline... sillä saa väärään paikkaan kierähtäneet makkarat kaivettua nuotiosta takaisin ritilälle!

Helatorstain tunnelmia Kallavedeltä

2009-05-21T18:07:00.000+03:00

Vietettiin muutaman ystävän kanssa helatorstaita lähtemällä heti aamusta melomaan. Kajakki lastattiin auton kyytiin klo 7.52 aamulla ja lyhyen autoilun jälkeen siirryttiin vesille vähän puoli yhdeksän jälkeen. Lounasta syötiin Hietasalon saaren komeilla hiekkarannoilla. Kummasti vaan nokipannukahvit maistuvat aina! Kerrassaan nautinnollinen reissu, matkaa kertyi noin 19km ja iltapäivällä ehti päikkäreille kotiin ;O)

Hups!

2009-05-19T18:13:00.000+03:00

Maanantaipäivän kunniaksi päätimme karistaa talviturkit. Veden lämpötila on +8 astetta, eli melko reipashenkistä toimintaa. Tässähän siis on kyse pelastautumisharjoituksista melontaohjaajille. On oikeasti toisinaan hyvä harjoitella toimintaa kylmässä vedessä. Miltä tuntuu jos kajakki kaatuu ja vesi on kylmää? Miten toimin itse? Miten opastan kaveria? Oli vilpoisaa, mutta tulipahan talviturkki heitettyä!

Kuvan tilanteen jälkeen siis paatti tyhjäksi ja mies kyytiin. Kyllä sinne pääsee kiipeämään, mutta kylmä vesi kangistaa esim. sormet nopeasti.

Isokenkäinen

2009-05-11T15:21:00.000+03:00

Santiagossa ollessani kävin pääsiäisen käsityöläismarkkinoilla. Tämä parivaljakko oli löytänyt itselleen varsin sopivat kengät - kasvaakohan tässä tulevia isokenkäisiä ;o) Tuolla markkinoilla oli muutenkin kaikkea mukavaa - niitä käsitöitä moneen lähtöön, yrttejä, leivoksia, lihaa, juustoa, makkaroita... Mukavat maalaismarkkinat siis. Minä pidän erilaisista markkinoista - niillä on yleensä mukava tunnelma ja monenlaista katsottavaa.

Kaksoisolento

2009-05-07T10:37:00.002+03:00

Tässäpä minun kaksoisolentoni tanssii... tartu tahtiin! Tai oikeastaan tuossahan tanssii melko monta kaksoisolentoa. Kuva on otettu huhtikuun lopussa Bremenissä. Siltä reissulta muutama kuva on näytillä edellisessä blogitekstissäni. Kivaa oli ja kesäfiilis!

Long time no see...

2009-05-06T14:48:00.004+03:00

Onpas ollut kiirettä - ei ole ehtinyt eikä edes jaksanut blogia kirjoittaa. Viime kuu meni lähinnä reissatessa. Tässä muutama kuva niiltä matkoilta ;o) Nyt täytyy taas aktivoitua ja ryhtyä valokuvatorstaidenkin kimppuun. Olisi noihin aiheisiin kuvia löytynyt kun vaan olisi ehtinyt niitä tänne laittaa!

Hauskaa Vappua!

2009-05-02T15:06:00.001+03:00

Niinpä niin, kesäkausi alkaa ja taas pääsee vesille! Avasimme melontakauden jäiden joukossa vapunpäivänä. Samalla tuli todistettua YO-lakin kelpoisuus melontapäähineenä. Hieno reissu ja mahtava sää!

Santiagon tiellä

2009-04-09T11:51:00.006+03:00

Oletteko koskaan miettineet, miten eri tavoin eri maat nayttaytyvat lentokoneesta. Saapuessani Madridiin katselin ihmeissani hedelmapuiden taplittamia osia maasta, lisaksi oli punaisia peltoja ja oliivinvihreaa, jopa tummanvihreaa. Brysselin valilaskun aikaan oli paljon heleampaa vihreaa. Galician varit taas erosivat Madidin vareista. Vihrea oli taas erilaista. Katsokaahan ihmeessa vareja reissuillanne ja nauttikaa. Santiago on nayttaytynyt mukavana ja siistina kaupunkina. Taytyykin taas lahtea kavelemaan - saa on tuulista ja pilvista, mutta ei kai se niin tarkkaa ole...

Mikä tämä on?

2009-04-06T09:25:00.001+03:00

Valokuvatorstain haasteena oli selkeä kysymys - Mikä tämä on? No tässähän SE sitten on - vaan mikä SE? Aika helpon kysymyksen laitan teille, mutta kuva oli kiva!

Keittiö

2009-03-26T22:07:00.001+02:00

"Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu. On monta syytä väittää keittiötä kodin tärkeimmäksi tilaksi. Keittiössä eletään tätä päivää - ja tehdään huomispäivän muistoja"
(Sirpa Rivinoja, 31.10.08)

Näin sitä kokkailtiin Kolin maisemissa työporukalla...

Naisellista turhamaisuutta(ko)?

2009-03-25T12:48:00.005+02:00

Sainpas kutsun keväiseen kenkä- ja laukkumaailmaan. Tarjolla oli paitsi ihania kenkiä ja laukkuja, myös viiniä ja pientä purtavaa. Tilaisuudesta mukaan tarttui ensimmäisen kuvan mukaiset kesätossut ja toisen kuvan mukaiset nilkkurit - tosin punaisina. Turhamaista, mutta piristävää ;O) Sekä Art että Fly London kuuluvat suosikkeihini kenkämaailmassa. Lisäksi jo viime viikon puolella matkaan tarttui mahtava mallikappalefarkkuhame ja mallikappalefarkut. Kyllä nyt kelpaa kun vaatekaappia on täydennetty! Kaikkea se kevätaurinko teettää - lieneeköhän tulossa lumisadetta?

Anthem...

2009-03-23T13:18:00.004+02:00

Päässä soi musiikki... netistähän tähän Leonard Cohenin biisiin löytyy sanat ihan kokonaisuudessaan, biisin nimi on tuossa otsikossa. Minä muistan sanoja suunnilleen tämän verran:

"The birds they sang
at the break of day
Start again
I heard them say
Don't dwell on what
has passed away
or what is yet to be.

Ah the wars they will
be fought again
The holy dove
She will be caught again
bought and sold
and bought again
the dove is never free.

Ring the bells that still can ring
Forget your perfect offering
There is a crack in everything
That's how the light gets in."

Viikonlopun navigointi sai pohtimaan monenlaisia ajatuksia, ja sielläpä tämäkin kappale nimeltä mainittiin - ja sitten tietysti jäi soimaan päähän. Tykkään tuosta kertosäkeen ajatuksesta ja muutenkin siitä ajatuksesta, että eletään tätä päivää - ei surra menneitä eikä haihatella tulevia. Ja tämä ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö unelmia saisi ja pitäisi olla. Unelmat ovat lopulta kaukana haihattelusta, ne vievät meitä eteenpäin ja kehittävät meitä ihmisinä. Ne tarjoavat mahdollisuuden hahmottaa maailmaa ja tehdä valintoja. Unelmien toteutumiseen kuitenkin vaikuttavat ne kaikki matkan varrella tehdyt valinnat, ja lopussa saattaa huomata, että alkuperäinen unelma onkin löytänyt uuden muodon. Unelmoikaa ihmiset ja uskaltakaa pohtia ja kyseenalaistaa valintojanne!

Murphyn laki

2009-03-19T16:13:00.003+02:00

Valokuvatorstain haasteena on mr. Murphy, jonka meistä niin moni tuntee...
Murphyn lait
1. Kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen
2. Kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen kaikkein pahimmalla hetkellä
3. Mikään ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää
4. Jos on olemassa se mahdollisuus, että useat asiat menevät pieleen, niin pieleen menee se joka aiheuttaa eniten vahinkoa
5. Kaikki vie enemmän aikaa kuin pitäisi
6. Jos asiat jätetään oman onnensa nojaan, ne menevät huonosta pahempaan
7. Luonto on aina salaisen virheen puolella
8. Jos näyttää siltä, että kaikki menee hyvin, olet varmasti unohtanut jotain

No, itse uskon kuitenkin vähän positiivisempaan maailmankatsomukseen, vaikka aina toisinaan toki tuntuu siltä, että nuo yllämainitut periaatteet pätevät. Uskon kuitenkin, että positiivisella asenteella voi tehokkaasti taistella noita vastaan!

Palloja

2009-03-17T15:18:00.003+02:00

Niinpä niin, viime päivinä on tullut opiskelutehtävien kautta pohdiskeltua monenlaisia asioita ja näkökulmia oppimiseen ja elämään. Moni asia kiteytyy kuvan ilmapallojen tekstissä "discover your potential". Niinhän se on - meistä kaikista löytyy aivan uusia ulottuvuuksia kunhan vaan uskaltaa kokeilla ja katsoa avoimin mielin. Joskus on myös tarpeen ravistella niitä omia vanhoja tottumuksia ja katsoa mitä niistä voisi karsia ja toisaalta mitä niistä kannattaa säilyttää.

Omakuva

2009-03-13T12:23:00.009+02:00

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Vastaan tähän haasteeseen yhdellä omakuvallani.
Tässä se kiteytyy, olemisen sietämätön keveys.

Voi olla että kannattaa suurentaa, niin alaosan maisemat näkyvät.

Piposta vedetty

2009-03-10T09:53:00.002+02:00

Mietin aika pitkään tätä haastetta, piposta vedetty oli aika hankala... No, pipoista vedettiin nämäkin kakut, joilla juhlistettiin hyvin tehtyä pipopäiden työrupeamaa!

Näkökulmia

2009-03-04T14:35:00.003+02:00

Kirahveilla on erityisiä merkityksiä - minulle ja monelle muulle. Kirahvi on kaukonäköisyyden symboli. Yhtä lailla se symboloi kykyä saavuttaa asioita, joihin muiden on mahdotonta ulottua. Se kuvaa myös kommunikaatiota, intuitiota ja toisaalta kykyä pysytellä hässäkän ulkopuolella.

Koska kirahvit ovat pitkäkaulaisia, niillä on jo luonnostaan erityinen näköalapaikka ja erityinen näkökulma maailmaan. Siitä johtuukin, että kirahvit liitetään usein kykyyn katsoa asioita toisesta näkökulmasta. Kirahvi voi siis auttaa sinuakin katsomaan omaa elämääsi tavalla joka on sekä maanläheinen että avarakatseinen. Ehkä meidänkin kannattaisi henkistä kasvua etsiessämme muistaa, että me olemme fyysisiä olentoja, samanlaisia kuin muutkin elävät olennot. Kirahvin opetus onkin, että voimme elää sekä maanläheistä että avarakatseista elämää.

Erikoisen ulkomuotonsa vuoksi kirahvi voidaan liittää myös yksilöllisyyteen ja joukosta erottumiseen. Siihen että arvostaa omaa yksilöllisyyttään.

Murtumia

2009-03-02T15:14:00.003+02:00

Valokuvatorstain haasteena oli tällä kertaa "murtumia". Tässä niitä on - sekä ihmisen, että luonnon muokkaamina. Kuva on yhdeltä talvisista luistelureissuistani ja sopi aiheeseen mainiosti. Luonnonjäällä luistellessa kun saa todistella mitä erilaisimpia jäässä näkyviä murtumia. Aihetta läheltä liipaten voi todeta, että esimerkiksi polvi- ja kyynärsuojien sekä kypärän käyttäminen ei aina ole liioittelua.

Draama

2009-02-25T14:40:00.003+02:00

Tässä on illan draamaa ja nautintoa. Tunnistatko kaupungin?

Oikein harmittaa että en ole ehtinyt bloggailla, kaikki aika on mennyt töissä. Viikonloppuna tosin kävin luistelemassa 50km kisaa pään tyhjäämiseksi. Tapa se on sekin!

Kalakukko-opissa

2009-02-08T10:20:00.005+02:00

Kuudennen polven Helsinkiläinen pääsi opiskelemaan kalakukon valmistusta.... Ensin kävin kalahallista hakemassa kukkokaloja, otin reilun kilon perattuja muikkuja - joku toinen oli tilannut pussillisen pieniä perattuja ahvenia ja jollain oli mukana lohta.

Ensin käytiin kukon valmistus läpi ohjeesta ja sitten saatiin pieni demonstraatio. Tositoimiin päästiin, ja homma alkoi kalojen huuhtelulla, minkä jälkeen kalat ja lihat laitettiin suolaan ja paperin päälle valumaan. Turhaa nestettä ei kukossa tarvita. Taikinan tekoon päästiin tämän jälkeen. Ensin 7dl vettä, 1,5dl voisulaa, 1 rkl suolaa ja 5dl vehnäjauhoja vatkattiin, minkä jälkeen päästiin lusikkahommiin ja ruisjauhon lisäämiseen - ensin taikinakulhossa ja sitten leivinpöydällä vaivaten. Ruisjauhoa lisätään kunnes taikina on sopivan jämäkkää. Vain riittävän jämäkkä taikina kestää täytteet.

Taikina kaulitaan ovaalinmuotoiseksi levyksi. Levyn keskelle laitetaan ensin kerros ruisjauhoja, sitten kylkisiivuja ja kaloja kerroksittain. Hyvässä kukossa on ainakin viisi kerrosta. Päällimmäiseksi ennen kukon sulkemista laitetaan kylkisiivuja. Kalat ladotaan niin, että pyrstöt tulevat kohti ovaalin kapeita päätyjä, näin vältetään helpommin kukkotaikinan repeäminen. Sitten kukko suljetaan ottamalla toisella kädellä kunnolla kiinni kalapinon sivulta ja kääntämällä vastakkainen reuna toisella kädellä tiukasti kukon päälle. Mitä tiiviimmin, sitä parempi. Tämän jälkeen kostutetaan reunoja ja tehdään sama operaatio toiselle puolelle. Reunat yltävät toistensa päälle kukon keskiosassa. Päädyt puristellaan ohuemmiksi ja taitellaan myös kukon päälle. Ylimääräisen taikinan voi repäistä pois, on hyvä että taikinaa jää hiukan yli - on sitten paikka-ainetta jos kukko paiston aikana alkaa vuotaa. Erityisen tärkeää on tuon taittelu-operaation jälkeen liipata kukko kauniin sileäksi veitsellä ja vedellä. Vain näin siitä tulee tiivis.

Sitten paistetaan: Ensin 250 astetta noin puoli tuntia tai hiukan reilu, minkä jälkeen katsotaan voisulan tai öljyn kanssa onko kukon pinnassa ruskeita pilkkuja. Kun pilkkuja näkyy, kukko voidellaan kauttaaltaan ja kääräistään ensin voipapereihin ja sen jälkeen pariin foliokerrokseen. Sitten vaan paketti takaisin uuniin ja lämpö 150 asteeseen. Nyt sitten haudutellaan kaloista riippuen 3-6 tuntia ja tämän jälkeen vielä ainakin 2-3 tuntia pyyhkeisiin tai villafilttiin käärittynä. Sitten voipi nautiskella ihanasta perinneherkusta voin ja piimän kanssa... tai kukin tavallaan.

Nam!

Omat kukkoni painoivat 1735 ja 1740 grammaa. Aika tarkkaa silmämääräistä työskentelyä! Suurin tehty kukko painoi 3970 grammaa. Kaikki tekivät kukkonsa samalla taikinaohjeella.

Sandaalin elämää

2009-02-06T11:46:00.007+02:00

Valokuvatorstain 118. haasteena oli Elegian ottama kuva, joka tässä on ensimmäisenä. Mitähän lienevät nuo unohtuneet kulkineet nähneet?

Haastetta pukkaa...

2009-02-02T12:11:00.006+02:00

No niin, Wiltteri haastoi minut mukaan tällaiseen juttuun - otin siis valokuvakansioni neljännestä kansiosta neljännen kuvan ja laitoin sen tänne esille. Tämä on kuvattu Zürichin vanhassa kaupungissa 21.1.2009, matkalla tuonne Adelbodeniin, mistä täällä muutama kuva olikin jo julkaistuna.

Haastan tähän haasteeseen seuraavat:
1. Talonelämää-blogin Sonja
2. Satumaailman Satu
3. Tohtori Myllerryksen Jarvis emäntineen
4. Juuri Sinä!

Toimi näin:
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Moni

2009-01-30T14:07:00.004+02:00

Valokuvatorstain haasteena oli "moni". Minäkin ehdin tällä kertaa mukaan - viime viikon "planeetta"-haaste jäi välistä lomailun vuoksi.

Moni meistä oli täällä... Kuva on partiolaisten maailmanjamboreelta Isosta-Britanniasta kesältä 2007. Suomen leirijoukkueen nimineulat odottavat noutajiaan saapuviksi. Meitä oli reissussa paljon, yli tuhat henkeä!

Alppien hurmaa

2009-01-27T21:48:00.004+02:00

Niinhan se menee, etta ensimmaisena laskupaivana saa reidet jumiin... ja sitten homma alkaa taas sujua. Saan puolesta olemme nahneet (tai siis kokeneet) kaikkea, aurinkoa ja taytta sumua - nakyvyys havisi taysin, ja saimme laskea reunamerkilta toiselle. Hauskaa on kuitenkin ollut ja olemme saaneet nauttia kaikista alppien herkuista, eli mahtavista laskuista ja raclettesta, alppimajahengesta ja tietenkin mukavan kansainvalisesta porukastamme. Oli muuten ensimmainen Kyproslainen Adelbodenin hiihtokoulussa - ja tietenkin han oli yksi meista.

Vuorelle

2009-01-22T14:28:00.004+02:00

Keskiviikkona matka vei Adelbodeniin. Kiivetessani ison kassin kanssa ylos vuorenrinnetta taydessa hiljaisuudessa, huomasin nousevani arjen ylapuolelle. Olkoonkin, etta ohjelmassa on taysia kokouspaivia - ja vasta maanantaina paasee suksille katselemaan maailmaa siita nakokulmasta. Saa on ollut aurinkoa ja lumisadetta, joka on kansainvalisessa porukassamme monelle suuri elamys. Tassa siis muutama kuva reissun varrelta.

Pisarointia

2009-01-20T13:17:00.004+02:00

Kuplia ja pisaroita, aaltoja ja kuvioita. Niistä on tämä maailma tehty... Elämme jatkuvassa muutoksessa, ja muutumme itsekin. Joku sisimmässä säilyy ja elämä löytää toisinaan tasapainon, muuttuakseen taas pian uudelleen. Syntyy kuplia ja aaltoja, valoja ja varjoja, pienempiä ja suurempia loiskahduksia sekä ropinoita ja kolinoita - kaikkea sitä, mitä elämä on. Tähän tunnelmaan osuu laulunpätkä "muuttuuko maailma vai muutunko minä vain?"

Haastan kaikki lukijat kirjaamaan kommentteihin ajatuksiaan pisaroista!

Kosketus

2009-01-19T10:53:00.005+02:00

Tämä bloginpätkä kumpuaa valokuvatoirstain 115. haasteen aiheesta, joka on katkelma Marjo Niemen romaanista Miten niin valo (Otava 2008). Itse tekstikatkelma on erittäin ajatuksia herättävä, ja meistä varmasti jokainen on jossain elämänsä vaiheessa törmännyt näihin ajatuksiin ihan omakohtaisesti. Mutta millä muistaisi arjen keskellä pitää huolta tärkeimmistään? Koskettaa ja kohdata. Tämä oli kuvani tarina.

"Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka muiden kautta. Ihminen haluaa apua, että joku näkisi piilotetun, tiedostamattoman, syvimmän. Lähellä näkö häviää, korvat muurautuvat umpeen. Mutta ettei aina tarvitsisi rakkaimmalle vääntää kaapelista, puhua kielillä, jokaisella, maalata talon seinään, leipoa leipään, kutoa sukkaan, piilottaa pakettiin, kun jokin olisi joskus helppoa, vaivatonta, kun yhteys olisi luotu lumesta kaikkina vuodenaikoina, lehdet haravoitu, kun saisi yhteyden joka olisi aina auki. Eikä saa. Ja pitäisi. Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu." (ss. 107-108)

Henkistä hyvinvointia kasvattamassa

2009-01-13T15:26:00.003+02:00

Näin vuodenvaihteen jälkeen monelle tulee mieleen ryhtyä kohottamaan kuntoa, laihduttamaan tai muuten vaan kohentamaan omaa hyvinvointia. Oma motivaatio tuo onnistumisia näissä asioissa. Elämää helpottaa myös se, että tekee selkeitä tavoitteita itselleen - kun tavoite on selvänä mielessä, niin siihen vieviä valintoja on helpompi tehdä. Pienistä takapakeista ei kannata luovuttaa, ne kuuluvat oppimiseen!

Erilaiset elämäntilanteet tulevat ja menevät. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, miltä tuntuu juuri nyt? Mitkä ovat ne osa-alueet, jotka antavat elämään puhtia? Puntaroimalla ja pohtimalla kokonaisuutta oppii tiedostamaan voimavarojensa lähteet. Henkinen hyvinvointi paranee, kun oppii tunnistamaan mahdolliset stressin ja uupumuksen oireet ajoissa. Uskaltaa joskus ottaa rennosti ja rauhoittua.

Minä olen viimeisen vuoden ajan pyrkinyt tekemään enemmän niitä asioita, joista nautin. Henkiselle hyvinvoinnille tällä on valtava merkitys! Löysin alla olevan listauksen asioista, jotka tukevat henkistä hyvinvointia - ajattelepa hetki näitä asioita ja pohdi missä sinulla menee hyvin ja mitä voisit kohentaa. Tärkeintä on, että tartut rohkeasti toimeen ja ryhdyt kehittämään itseäsi.

- Itsensä arvostaminen
- Kyky ja halu oppia
- Kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä
- Läheiset ihmiset
- Mielekäs tehtävä: työ tai harrastus
- Taito puhua mieltä painavista asioista
- Kyky selvittää ristiriitoja
- Riittävä aineellinen perusturva, kuten kohtuullinen toimeentulo ja turvallinen asuinympäristö

Ai miksi tätä pohdin - no, lueskelin töissä hyvinvointitilastoja.

Luminen luistelulenkki

2009-01-11T20:09:00.003+02:00

Tämä viikonloppu on mennyt lumilajien parissa. Nautiskelin eilisestä pikkupakkasesta reippaalla perinteisen hiihtolenkillä Puijon maisemissa. Keli oli mitä parahin (noin -4 astetta, tyyni ja upea kuu jo iltapäivällä), ja Ala-Antikkalan kahviossa on todella hyvää kuumaa mehua tarjolla. Harvemmin tulee mainostettua, mutta nyt on pakko...

Kuvat ovat kuitenkin tämän päivän luistelulenkiltä. Käytiin kiertelemässä Pohjois-Kallavedellä olevia aurattuja ratoja, mutta päädyttiinkin mukavalle lenkille ratojen ulkopuolelle. Kyllä lumi lensi luistimista, ja tuulesta huolimatta matka taittui. Kerrassaan nautinnollista tämäkin. Rentouttavaa ja reipasta. Eväätkin tuli nautittua eräässä saaressa tulipaikalla. Tämän päivän mukailtu motto kuuluikin "ken ratoja luistelee se radan on vanki, vapaa on vain umpihanki..."

Valokuvatorstai: Silirimpsis

2009-01-08T14:23:00.003+02:00

Silirimpsis, sileä tie
Onnetarten ottolasta maailman halki vie.
Silirimpsis, sileä tie
Reittiä niin vauhdikasta mutkien kautta vie.

Vexi Salmi

Tämä Vexi Salmen sanoitus oli inspiraation lähteenä tällä kertaa Valokuvatorstain 114. haasteessa.

Näitä sileän tien kuvia olisi löytynyt erilaisia - tässä kahdenlaista sileää tietä Kolilta.

Lumihöyheniä ja parempia oravakuvia

2009-01-04T15:47:00.006+02:00

Pikkuveljen auton päälle oli kasvanut komeita lumihöyheniä ja oravakin kävi taas lintulaudalla. Tällä kertaa pääsin parempiin kuvausasemiin - tuloksena vähän tarkempia kuvia. Melkoinen veijari tuo kurre. Lisäksi lintulaudalla kävi kaksi erilaista tikkaa ja melkoinen määrä erilaisia tinttejä ja muita lintuja. Aiemmin lomalla bongailin ystäväni luona lintulaudan närhiä.

Lintulaudan vieras

2009-01-02T11:16:00.003+02:00

Lintulaudalla kävi tuuheaturkkinen vieras. Kuvista ei tullut kovin teräviä tai muuten hienoja vanhojen ikkunoiden läpi, mutta sitäkin hauskempia niistä kyllä tuli. Olen kyläillyt vanhemmillani, ja vanhan talon puutarhassa ehtii tarkkailla lintuja ja muita eläimiä. Lintuja onkin vilissyt lintulaudalla todella paljon tässä ennen pakkasten kiristymistä. Uskon siihen, että ne tuntevat kylmän olevan tulossa ja muistavat syödä entistä ahkerammin. Orava on muuten todella näppärä etutassujensa käytössä. Ehkä kuvatkin siitä hiukan kertovat.

Järvet ovat saaneet lasikannen...

2008-12-29T20:26:00.005+02:00

Joululomailua parhaimmillaan, järvet ovat vihdoin saaneet kantavan kannen - ja tällä kertaa vielä löytyi komeaa ja sileää jäätä. Nautiskeltiin kunnolla kiiltävän pinnan iloista. Harjoiteltiin lisäksi naskalien käyttöä ja päästiinpä kuulemaan jään lauluakin. Yllättävistä paikoista löytyi heikkoa jäätä, eli aina pitää tuntemattomalla ja tutkimattomalla jäällä olla tarkkana. Varusteiden tulee myös olla kunnossa. Mieli lepää kun pääsee ulkoilemaan ja nauttimaan luonnosta. Rankan syksyn jälkeen loma on tullut tosi tarpeeseen. Ai niin, tapanina ehdin laskettelemaankin - kivaa oli sekin!

Jouluiloa

2008-12-24T18:03:00.002+02:00

Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2009 kaikille blogissani vieraileville. Mukava runo enkelin pipareista löytyi Positiivareiden sivuilta.

Joulu ovella kolkutteli
ja ulkona ritisi pakkaskeli,
kun hankea kosketti enkelin siipi
ja enkeli portista pihaan hiipi.
Pieni enkeli tahtoi katsella vaan,
kun joulua laittoivat ihmiset maan:
koristeita, lamppuja pensaissa pihan,
ne taivaan tähtiä muistutti ihan.

Vielä enkeli sisäänkin kurkistaa taisi,
että joulusta tarkemmin selvää saisi.
Ja sielläpä uunissa piparit paistui.
"Ne varmasti suussakin hyvältä maistui..."
niin enkeli tuumi. Ja äiti kun veti
piparit uunista, huomasi heti,
että puuttui pelliltä sydän ja tähti
-ne enkelin taskussa taivaaseen lähti!

Lämpö

2008-12-21T21:36:00.003+02:00

Valokuvatorstain haasteena oli tällä kertaa lämpö. Kivellä on lämmin, ja siltä kiveltä löytyi myös tämä otus viime kesänä... Komea nahka!

Talven ensimmäinen retkiluistelureissu

2008-12-20T18:41:00.004+02:00

Aamulla tuli melkein kiire. Meillä oli tapaaminen kymmeneltä ja edessä oli talven ensimmäinen retkiluistelureissu. Lämpötila oli plussalla ja yöllä oli satanut kerros märkää lunta. Etsin vielä aamulla lähes epätoivoisena naskaleitani - jotka olivat lopulta juuri siellä missä niiden pitikin olla... Ilman naskaleitahan luonnonjäälle ei ole asiaa. Samoin retkiluistelijan turvavarustukseen kuuluu mm. reppu, jossa on vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet, eväät, heittoliina ja muuta sellaista tarpeellista sekä jääsauva/sauvat jään paksuuden kokeilemista varten. Varusteista ja turvallisuusohjeistuksista lisätietoja löytyy vaikka Suomen Retkiluistelijoiden sivuilta.

Sohjosta ja vedestä huolimatta luistelu oli kohtuullisen helppoa. Jäätä oli noin 5-20cm siellä missä kuljimme. Suolasalmi, joka näkyy kahdessa ensimmäisessä kuvassa on auki koko talven. Tänään meitä oli seitsemän hengen porukka - retkiluistelu on jo turvallisuussyistäkin sosiaalinen laji. Luontoelämyksenä näimme myös pienen lumikon jäljet ja hirmuista vauhtia viipottaneen myyrän.

Oli kivaa ja rentouttavaa! Kesältä tutut melontavedet ovat nyt talvisen kannen peitossa.

Naulan kantaan - Heli Laaksoselta

2008-12-19T14:47:00.005+02:00

"Joulupatja on mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoisin lansseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, että jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluhmisen laittama) namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei.Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä. Eik ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline, joulupatja on joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamise ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et siit riittä pitkäl kevässe."

-Heli Laaksonen-

Minä kannatan tätä ajatusta. Tosin huomenna vielä ajattelin retkiluistelureissulle haukkaamaan hiukan raitista ilmaa. Toivottavasti ei sada kaatamalla vettä tai räntää... No, sitä varten kai ne goretexit on keksitty ja sitä varten mulla on vedenpitävät retkiluistelumonot...

Lisää lunta!

2008-12-16T15:33:00.002+02:00

Viikonloppuna täälläkin oli aikamoinen vesikeli, mutta tänään aamulla töihin tullessa maisema oli verhoutunut uuteen pehmeään lumeen. Kaunista, kaunista! Pakko oli kokoukseen juostessakin pysähtyä räpsäisemään muutama kuva omaksi ja muiden iloksi. Ehkä valkea joulu on realismia? Sain myös iltapäivällä viestin, että retkiluistelijalle kelpoa jäätä löytyy... jos vaan ehtisi sinne luistelukeikalle, valoisa aika kun kuluu töissä!

Kuutamohiihto

2008-12-14T22:32:00.004+02:00

Ihana talvi. Löysin hiihtolenkilläni kauniin kuutamon. Kuva ei ehkä ole täydellinen, mutta kertoo tunnelman. Puolentoista tunnin hiihtolenkki oli nautinnollinen - sitä nautintoa sai sekä sielu että ruumis.

Muuten vietin viikonloppua ystävieni seurassa - he olivat vierailulla luonani. Kuljeskeltiin kaupungilla ja nautittiin elämästä ja kalakukosta. Lauantaina illalla syötiin hyvin ja kuunneltiin livemusiikkia paikallisessa ravintolassa. Pitäkää huoli ystävistänne, elämä olisi kovin tyhjää ilman heitä!

Valokuvatorstain 112. haaste: Tekstikatkelma

2008-12-11T12:25:00.004+02:00

"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia." (Juslin, Emma. Frida ja Frida, 2008. Alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula)

Tuosta tekstistä tuli mieleeni Martti Ahtisaaren eilinen puhe, jossa hän sanoi rauhan olevan tahtokysymys. Ehkäpä se rauhanprosessi onkin sävyjen löytämistä mustavalkoiseen? Eikä tässä suinkaan aina ole kyse valtioista, vaan yhtä lailla yksittäisistä ihmisistä.

Hauskana yksityiskohtana tässä Sowetossa sijaitsevassa muistomerkissä graniittipaaden tekijä on muistanut pienen mainoksen - huomioikaa tekijän puhelinnumero!